27 December 2022 in Nordic Psychology
A high incidence of stress has been observed among university students, leading to a decrease in their well-being. A vast body of research highlights the importance of stress management, and a line of studies has emerged on mindfulness-based interventions. The present study examined university students’ well-being in the context of a psychology course based on mind-body bridging (MBB), an evidence-based treatment to reduce stress when the origins of the dysfunctional behavior lie in an overactive biopsychosocial mechanism called the Identity-System (I-System). MBB’s objectives in recognizing and resting the I-System are twofold: to enhance present-focused awareness of the body, thoughts, and emotions and to promote metacognitive strategies through awareness and understanding of thought processes. The data set consisted of 35 students’ learning diaries, which included reflections on the MBB approach. Thematic analysis identified the key dimensions of students’ wellbeing, i.e., stress awareness and active coping; optimistic future-orientation; and self-knowledge and self-compassion. The findings reveal the significant meaning of MBB on all these dimensions of students’ well-being. This article concludes by discussing the use and usefulness of the MBB approach in the higher education context.
28 June 2024 in Pedagogy, Culture & Society
17 October 2025 in Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education
20 December 2023 in Kasvatus & Aika
Tämä artikkeli tarkastelee, miten Suomen kouluissa käsitellään pakolaisuuteen liittyviä aiheita ja pakolaistaustaisten oppilaiden kokemuksia. Artikkeli pohjautuu vuoden 2022 lopussa opettajilta, rehtoreilta ja koulunkäynninohjaajilta kerättyyn kyselyaineistoon (n = 267) ja kyselyä tarkentaviin puolistrukturoituihin opettajahaastatteluihin (n = 15). Tätä artikkelia varten on analysoitu kaksi kyselyn avokysymystä ja kaksi kysymystä opettajien haastatteluista. Tulokset osoittavat, että koulujen henkilökunta toivoo lisää tietoa ja koulutusta siitä, miten pakolaisuutta voi käsitellä iänmukaisesti, turvallisesti ja sensitiivisesti koulun arjessa. Useilla opettajilla oli pelko, että pakolaisuudesta puhuminen voi kuormittaa tai traumatisoida oppilaita. Vastauksissa korostuivat opettajien pyrkimykset rakentaa turvallista ilmapiiriä ja kohdella sekä pakolaisoppilaita että luokan muita oppilaita kunnioittavasti. Nämä pyrkimykset vaikuttivat siihen, miten opettajat lähestyivät pakolaisaiheita luokissa. Lähestymistavat jakautuivat kolmeen ryhmään, joita kutsumme tasapainoiluksi, tilan antamiseksi ja näkymätisöinniksi. Pakolaisuuden ja muiden vaikeiden aiheiden käsittely koulussa vaatii hyvää oppilaantuntemusta, sujuvaa tiedonkulkua, tarpeeksi pieniä ryhmäkokoja ja riittäviä työaikaresursseja. Ukrainan sota ja sotaa paenneiden oppilaiden siirtyminen perusopetuksen piiriin lisää aiheen ajankohtaisuutta suuressa osassa Suomen kouluja.
25 August 2025 in Apples - Journal of Applied Language Studies
This study examines Finnish municipal-level administrators’ (N = 4) insights on organizing and administering education for newly arrived students. The data were gathered through interviews and analyzed using thematic content analysis. All the municipalities where the participants worked had good practices for preparatory education for newly arrived students. However, variations in these practices indicate that more coherent national guidelines are needed. Post-preparatory education practices were less developed. Overall, there are some effective practices related to organizing and administering education for newly arrived students in Finland, which could be implemented internationally; however, further practices need to be developed to promote educational and social justice for all students.
21 February 2024 in Kasvatus
Uusia perusopetuksen koulutiloja suunnitellaan monikäyttöisiksi ja helposti muunneltaviksi erikokoisten sekä erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Kouluympäristöjen muuttuessa haasteena on omaksua uudenlainen toimintakulttuuri, mutta siihen siirtymisestä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tämä nomadinen tutkimus kuljeskelee yhden peruskorjatun ja muunneltavaksi uudistetun alakoulun arjessa sekä tuottaa uutta tietoa siitä, miten koulun käytänteet rakentuvat ensimmäisen vuoden aikana henkilökunnan ja oppilaiden palattua väistötiloista peruskorjattuun, uudistettuun vanhaan kouluunsa. Teemme näkyväksi koulun juurtuneita ajatusmalleja, joita arkkitehtuurinen muutos saa liikkeelle, tarkastellen toimintakulttuurin muutosta nojautumalla Foucault’n teorioihin vallasta, diskursseista ja diskursiivisista käytänteistä. Uudistettujen tilojen mahdollisuudet aktualisoituivat koulun perinteisten vahvojen diskurssien ehdoilla. Toiminta kiinnittyi totuttuihin tapoihin ja yritti sovittaa totuttuja tapoja uudenlaisen ympäristön kouluarkeen. Erityisesti työrauhaan ja luottamukseen kiinnittyvät käytänteet muokkasivat tilojen käyttöä. Esitämme, että koulun arkisessa toiminnassa on vahvoja luokkahuoneisiin perustuvia käytänteitä, jotka ylläpitävät itseään kouluympäristön avautumisesta ja luokkahuoneiden poistumisesta huolimatta.