1 January 2016 in Education Inquiry
Differences between students’ PISA reading literacy scores and grading for mother tongue and literature at school: A geostatistical analysis of the Finnish PISA 2009 data
26 December 2018 in Ainedidaktiikka
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa historianopetusta suunnataan entistä vahvemmin tiedonalalähtöisyyteen eli historiallisen ajattelun opiskeluun. Lukion opetussuunnitelma puolestaan rakentuu edelleen vahvasti myös sisältöjen opiskelun varaan. Artikkelissa tarkastelemme, miten peruskoulun yläluokkien ja lukion historianopettajat suhtautuvat tuoreisiin opetussuunnitelmalinjauksiin. Aineistomme koostuu keväällä 2017 historian opettajille (N=339) tekemämme kyselyn tuloksista. Sen perusteella peruskoulun yläluokilla työskentelevät opettajat suhtautuvat varsin myönteisesti uuteen opetussuunnitelmaan. Lukio-opettajat puolestaan ovat kriittisempiä oman ohjausdokumenttinsa henkeen. Kumpikin opettajaryhmä toivoi perusteiden ohjaavan selkeämmin arviointia. Artikkelissa nostamme esille opettajien näkemyksiä opetussuunnitelmissa esitetyistä opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä. Artikkelimme antaa viitteitä siitä, miten uusien opetussuunnitelmien linjaukset toteutuvat opettajien työssä ja mihin opettajat kaipaisivat muutosta, kun lukion opetussuunnitelman uudistaminen ja perusopetuksen arviointikriteerien työstäminen käynnistyvät lukuvuoden 2018–2019 aikana.
21 January 2025 in Koulutuksen tutkimuslaitos: Raportteja ja työpapereita
Tässä julkaisussa kuvataan oppimistuloskehitystä, erityisesti PISA-tuloksia, Suomelle tärkeissä vertailumaissa eli muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Julkaisuun on koottu tietoa oppimistuloksiin yhteydessä olevista tekijöistä ja siitä, minkälaisia koulutuspoliittisista ratkaisuja 2010-luvun lopussa ja 2020-luvun alussa muissa Pohjoismaissa ja Virossa on tehty oppimistulosten vahvistamiseksi. Selvi-tys toteutettiin pääasiassa tutkimuskirjallisuuteen ja politiikkadokumentteihin perustuvana metasel-vityksenä, jota täydennettiin tutkijoiden ja ministeriötason päätöksentekijöiden kirjallisilla haastatteluilla. Julkaisun lopussa on oppilas-, koulu- sekä valtakunnallisen tason kehittämissuositukset. Julkaisu on laadittu yhteistyössä EDUCA-lippulaivan kanssa. Yhteistyötahoina toimivat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Tampereen yliopisto, ja rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö.