Ulla Salovaara

Ulla Salovaara

Auto-generated profile, based on publicly available information

Ulla Salovaara

Jyväskylän yliopisto

Research Focus & Metrics

Academic Career Length

2Years (2025-Present)

(Calculated once Scilit publication data is synced: current year − year of first publication + 1)

Representative Publications

View All Publications
30 October 2025
Verified
Book
Open access
PDF file
MAMinna Alin
Minna Alin
Merja AnisMerja Anis
Merja Anis
JHJohanna Hedman
Johanna Hedman
LHLiisa Hokkanen
Liisa Hokkanen
EJElli Jutila
Elli Jutila
MLMatilda Leppänen
Matilda Leppänen
Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.

30 October 2025
Verified
Book Chapter
Open access
PDF file
SPSisko Piippo
Sisko Piippo
MTMiisa Törölä
Miisa Törölä
TKTeija Karttunen
Teija Karttunen
EJElli Jutila
Elli Jutila
USUlla Salovaara
Ulla Salovaara
MKMarjo Kuronen
Marjo Kuronen
Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.

3 August 2026 in The Prison Journal
Verified
Journal Article
Closed access
EJElli Jutila
Elli Jutila
MTMiisa Törölä
Miisa Törölä
TKTeija Karttunen
Teija Karttunen
USUlla Salovaara
Ulla Salovaara
Among incarcerated women, the high prevalence of trauma and diverse service needs underscores the importance of constructive interactions. Treatment by those in authority during imprisonment can significantly influence women's well-being and rehabilitation. This study analyzes 16 qualitative interviews with incarcerated women who rate fair treatment in their interactions with prison staff—nongovernmental organization actors, correctional healthcare personnel, and social services staff. Four treatment elements emerged: respect, neutrality, transparency, and voice, with different authorities’ experiences varying markedly. The women's accounts reflected how fair treatment can either support emotional safety or contribute to retraumatization. Trauma-informed, procedurally fair practices may enhance rehabilitation and promote safer prisons.

25 September 2026 in Qualitative Inquiry
Verified
Journal Article
Open access
MKMarjo Kuronen
Marjo Kuronen
SPSisko Piippo
Sisko Piippo
USUlla Salovaara
Ulla Salovaara
MTMiisa Törölä
Miisa Törölä
TKTeija Karttunen
Teija Karttunen
EJElli Jutila
Elli Jutila
This article addresses the methodological and ethical challenges in doing research with women in marginalised position in the closed institutional setting of prison. It aims to show that along with formal access issues, it is crucial to acknowledge the positions and complex relationships of the different actors – researchers, female inmates and prison staff – throughout the research process. Researchers must adapt to the institutional requirements and the limitations of physical space and follow rigid formal ethical guidelines. In the name of protection, institutional and ethical requirements might limit and ignore people’s own willingness to participate in research, and hinder obtaining research-based knowledge, increasing public awareness and developing professional interventions to improve services for a marginalised group of people. Researchers must also accept that (potential) research participants do not always share their aims and good intentions, and that our research does not necessarily bring any positive change to participants’ lives.