Invasive plant species threaten native species and habitats causing ecologic, economic and social burden. When creating climate friendly solutions by utilizing plant biomasses in biogas and fertilizer production, safety should be ensured concerning the use of residues. This study concentrates on the treatment of biomasses containing invasive plant material by tunnel and windrow composting, and by farm-scale and laboratory-scale anaerobic digestion (AD) in mesophilic conditions. Germination of the nationally settled and harmful invasive species Lupinus polyphyllus Lindl. was investigated after these processes. In addition, the role of the conditions found in the processes that destroyed seeds were studied, such as the time of exposure, temperature and static pressure. Dormant seeds are well protected against harsh conditions and can survive through various stress factors, but also become vulnerable as more factors are combined and time of exposure is extended. Our results suggest that the risks involved for the utilization of harmful invasive species increase with mesophilic temperatures and single treatments if the processing conditions are not stabile. One-month treatment with windrow composting showed a high risk for dormant seeds of L. polyphyllus seeds to survive, whereby extending the processing time reduced it substantially. Hard coated seeds can thus be broken with a combination of thermophilic temperatures, moisture and static pressure.

POLKU 2.0 – Jatkuvan oppimisen Polkukartta kestävään bio- ja kiertotalouteen - hankkeen tavoitteena oli edistää kestävyysosaamista Keski-Suomessa. Kestävyysosaamisen vahvistamista pyrittiin tekemään erityisesti koulutustoiminnan kautta ja neljän suuren koulutusorganisaation (JYU, Jamk, Gradia ja Poke) mukanaolo vahvisti tavoitteiden saavuttamista. Hankkeessa koulutustoiminnan suunnittelu tehtiin eri kestävyysteemojen parissa työskentelevissä tiimeissä, joissa oli edustusta eri aloilta ja eri koulutusorganisaatioista. Koska suunnitteluun osallistuvilla henkilöillä oli kokemusta eri kohderyhmistä ja pedagogisesti erilaisista lähestymistavoista, voitiin yhteistyössä tuottaa monipuolisia ja kohderyhmäkeskeisesti suunniteltuja koulutuksia. Tämä vähensi huomattavasti riskiä tehdä kohderyhmille sopimattomia ratkaisuja ja mahdollisti uudenlaisten lähestymistapojen luomisen.

POLKU 2.0 -hankkeen toteutus alkoi syksyllä 2021 lähtötilanteen kartoituksella mukana oleville oppilaitoksille. Kartoituksen tavoitteena oli tukea niin hankkeen toteutusta, kuin sen tulosten juurruttamista ja käyttöön jäämistä hankeajan jälkeen. Jälkikäteen voidaan todeta, että lähtökohta-analyysillä on ollut merkittävä rooli hankkeen toteutuksessa sekä sen vaikuttavuudessa. Iloksemme olemme voineet todeta lähtökohta-analyysistä ja työelämäkartoituksesta poikineiden koulutuspilottien toteutusmuotojen herättäneen kiinnostusta eri organisaatioissa niin hankeaikana, kuin jatkokäyttöä ajatellen. Tärkeänä lähtökohtana oli alusta saakka tavoite varmistaa hankkeen tulosten vakiinnuttaminen organisaatioiden toimintaan pitkällä tähtäimellä. Yhtenä juurruttamistyön osa-alueena on ollut mahdollistaa hankkeen aikana tuotetun laajan koulutussisällön sijoittuminen oppilaitoksiin ja pitämään yllä hankeaikaisia yhteiskehittämisen kokemuksia EduFutura-toiminnan kautta. Vastaavasti tavoitteena oli Polkukartta-sivuston jalkauttaminen osaksi TE-palveluiden ja koulutusorganisaatioiden ohjauskäytänteitä. Tässä raportissa käymme läpi hankkeen toteutusta lähtökohdista tuloksiin, keskittyen erityisesti oppilaitosyhteistyöhön, aineistojen juurruttamiseen, työelämäyhteistyöhön sekä oppilaitos- ja urasiirtymien edistämiseen. Pohdimme myös hankkeen toteutusta ja sen arviointia.