2 October 2024 in International Review of Applied Linguistics in Language Teaching
The article presents an exploratory cross-modal analysis of fluency profiles in spoken and written first (L1, Finnish) and second (L2, English) language production of the same language users. Our data come from two research projects, from which we identified 11 university students participating in both. The spoken tasks consisted of monologue picture description (analysed with Praat), and the written tasks were short argumentative essays (collected and analysed with keystroke logging software GGXLog). Based on commonly used measures to capture different aspects of spoken and written fluency, we used a set of 14 measures (seven for speech fluency, seven for writing fluency) to examine fluency across modes comprehensively. Four profiles were identified from the data: (1) fast and productive, (2) fast, (3) slow and productive, and (4) slow and reflective. Six speakers had the same profile in the L1 and L2, and seven writers had the same profile in the L1 and L2. Only one participant had the same profile in the L1 and L2 speaking and writing. The results suggest that the cross-modal differences are greater than the differences between languages. The modalities are inherently different, which is also reflected in individual variation between the modalities.
31 October 2022 in Lähivõrdlusi. Lähivertailuja
Https://doi.org/10.5128/LV32.04 Artikkeli käsittelee monikielisten kirjoittajien kirjoittamisprosessien sujuvuutta. Oppijakorpuksen keräämiseen ja analysointiin käytimme graafiteoriaan perustuvaa näppäilyntallennusohjelmaa GenoGraphiX-Log (GGXLog), jonka visualisointityökalut tarjoavat uuden lähestymistavan kirjoitusprosessin sujuvuuden analysointiin. Koko aineisto koostuu 21 yliopistoopiskelijan kirjoittamasta suomenkielisestä (L1) ja ranskankielisestä (L2) mielipidekirjoituksesta. Tässä tapaustutkimuksessa keskitymme kuitenkin vain kolmen opiskelijan kirjoitusprosesseihin ja kirjoittajaprofiileihin. Tulokset osoittavat, että kirjoitusprosessien visualisoinnin avulla pystymme tunnistamaan ja havainnollistamaan sujuvaa kirjoittamista edustavia purskeita yksityiskohtaisemmin. Lisäksi kirjoittajan tuottamat purskeet ja sanastokeskittymät voivat paljastaa kirjoittajien yksilöllisiä kirjoittajaprofiileja niin L1- kuin L2-kirjoituksessa. Tulokset auttavat parantamaan pedagogisia käytäntöjä eri koulutusympäristöissä. Lisäksi kirjoitus prosessien analyysi antaa oppijoille mahdollisuuden tunnistaa oman kirjoittajaprofiilinsa. *** A case study of multilingual writers’ writing processes: Using keystroke logging to identify formulaic sequences
This article deals with the fluency of multilingual writers’ writing processes. To collect and analyze the learner-corpus of our case study, we used the graph theory-based keystroke logging software GGXLog, whose visualization functions provide a new approach to the analysis of writing process fluency. The material consists of three writings in Finnish (L1) and French (L2) written by university students. In this article, we focus on the writing processes and profiles of these three students, especially regarding their bursts and formulaic sequences during the writing process. The results show that the statistics and visualization allow us to identify and illustrate bursts of fluent writing in a more detailed way. Furthermore, sequences of fluent writing can reveal the patterns of individual writer profiles, which increases the knowledge of L1 and L2 writing processes. The results in L2 writing are closely related to students’ proficiency level. These results can contribute to enhancing pedagogical practices in different educational settings.
8 December 2025 in Sananjalka
Artikkeli tarkastelee kielellisiä keinoja, jotka mahdollistavat deskriptiivisanojen merkitysten hahmottamisen suomessa ja virossa. Näiden sanojen kuvailevuus on semanttisella tasolla ikonista ja muototasolla indeksistä. Deskriptiivisanat hyödyntävät usein tunnusmerkkisiä kielellisiä piirteitä – kuten tiettyjä äänteitä ja rakenteita – joiden ymmärtäminen voi perustua kielelliseen intuitioon ja luovaan kielenkäyttöön. Tutkimus on vertaileva, testipohjainen analyysi siitä, miten vastaajat päättelevät deskriptiivisanojen merkityksiä. Tutkimusaineisto koostuu 42 yliopisto-opiskelijan tekemistä sanaluokituksista ja niiden perusteluista. Testissä oli mukana 20 sanaa kummastakin kielestä (suomi ja viro), ja osallistujia pyydettiin jakamaan sanat neljään merkitysryhmään: (1) liikkua hitaasti, (2) liikkua nopeasti, (3) liikkua päämäärättömästi ja (4) liikkua tai tehdä (jotain) ääntä tuottaen. Artikkelin tutkimuskysymykset ovat: – Millä tavalla muototason indeksinen kuvailevuus auttaa ensikielen (suomi) ja lähisukukielen (viro) deskriptiivisanan ikonisen merkityksen päättelyssä? – Millaisia muototason indeksejä vastaajat testisanoista hahmottavat? Suomen sanojen luokittelu tehtiin ensin. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti neljän merkitysryhmän kesken. Yhtäkään sanaa ei luokiteltu yksimielisesti yhteen ryhmään; kaikissa sanoissa esiintyi jonkin verran vaihtelua. Tämän vaihtelun perusteella havaittiin kolme tulkintatendenssiä: (1) luokittelu yhteen merkitysryhmään, (2) luokittelu pääasiassa kahteen ryhmään ja (3) luokittelu kolmeen tai useampaan ryhmään. Viron sanat luokiteltiin samankaltaisesti kuin suomen sanat, ja jakauma neljän merkitysryhmän kesken oli samankaltainen. Yhtäkään viron sanaa ei luokiteltu yksinomaan yhteen ryhmään, ja niissä havaittiin sama kolmitasoinen jakaumamalli kuin suomen sanoissa. Taito ymmärtää deskriptiivisanojen merkityksiä ja vivahteita kehittyy koko elämän aikana. Tulokset osoittavat, että deskriptiivisanojen tulkinta ensikielessä perustuu vahvasti kielitietouteen ja mielleyhtymiin. Deskriptiivisanojen ymmärtäminen edellyttää kykyä havaita yhteyksiä deskriptiivisen ja neutraalin sanaston välillä. Kyseessä on kielitaju, joka on jokaisella yksilöllinen. Deskriptiivisanojen merkityskenttä tulkitaan aineiston perusteella huomattavasti laajemmaksi tai erilaiseksi kuin sanakirjassa, eivätkä kielenkäyttäjät ole yksimielisiä merkityksistä. Verrokkisanojen kohdalla deskriptiivisanojen ja neutraalin sanaston välinen riippuvuus korostuu, ja merkityksiä pääteltiin usein myös rakenteellisten muottien, kuten ensitavujen, konsonanttiyhtymien ja tunnusmerkkisten äänteiden avulla. Myös johtimet osoittautuivat tärkeiksi liikkeen luonnehdinnassa. Molemmissa kielissä merkityksen luokittelua perusteltiin lisäksi jonkin verran määrällisellä ikonisuudella. Ensikielessä deskriptiivisanojen tulkinta edellyttää tietoa muototason indekseistä ja kontekstista, ja siksi vieraassa kielessäkin deskriptiivisanojen ymmärtämisessä tarvitaan hyvää kielitaitoa. Kielisukulaisuudesta oli aineiston perusteella kuitenkin jonkin verran hyötyä, sillä lähisukukielten muototason indekseissä on osittaista samankaltaisuutta.
8 December 2025 in Sananjalka
Kirjoittamisstrategioiden hallinta on akateeminen tekstitaito, joka edistää oppimista, itsetuntemusta ja tulevia työelämätaitoja. Yliopisto-opiskelijoilta vaaditaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti sujuvaa kirjoittamista ja erilaisten rekisterien hallintaa, ja he viestivät myös muilla kielillä kuin suomeksi. Tutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisstrategioita sekä kirjoittamisen ja sen opettamisen diskursseja. Suomessa kirjoittamista on tutkittu erityisesti ensikielessä ja koululaisten keskuudessa, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään yliopisto-opiskelijoihin ja monikieliseen kirjoittamiseen. Artikkelissa tarkastellaan 131 maisterivaiheen kielten opiskelijan kirjoitelmia vuosilta 2021–2024. Opiskelijat kirjoittivat reflektoivan kuvauksen ohjaavien kysymysten avulla. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten yliopisto-opiskelijat kuvaavat kirjoittamisstrategioitaan? Miten Ivaničin kirjoittamisen ja sen opettamisen diskurssit näkyvät reflektiossa? Suomalaisessa tutkimuksessa kirjoittamista ja kirjoitusprosesseja on tarkasteltu erityisesti Ivaničin (2004) mallin avulla. Malli kuvaa kuutta kirjoittamisen ja sen opettamisen diskurssia: taitoa, luovuutta, prosessia, tekstilajin tuottamista, sosiaalisia käytänteitä ja sosiopoliittista toimintaa. Aineiston on luokiteltu laadullisesti ensin temaattisesti ja sitten kirjoittamisen diskurssien pohjalta kolmeen ryhmään: prosessidiskurssia korostavat kirjoittamisstrategiat (119 mainintaa), luovuusdiskurssia korostavat kirjoittamisstrategiat (48) ja prosessi- ja luovuusdiskurssia yhdistävät kirjoittamisstrategiat (76). Prosessidiskurssia korostavat kirjoittamisstrategiat kytkeytyivät koulussa opittuun tietoon prosessikirjoittamisesta. Monilla suunnittelu oli rutinoitunut osa kirjoitusprosessia ja akateemiseen maailmaan sosiaalistumista. Kirjoittajat hyödynsivät kielitaitoaan ja reflektoivat omaa käyttäytymistään. Opiskelijoiden taidot ja omien kirjoittamisstrategioiden tiedostaminen olivat yliopisto-opintojen aikana kehittyneet, koska akateemiset tekstitaidot edistivät prosessilähtöistä otetta kirjoittamiseen. Monelle kirjoittajalle strategisesti keskeistä oli, miten tekstin aloitti välttääkseen tyhjän paperin pelon. Osa vastaajista koki kirjoittamisen suunnittelun edelleen yhtä turhauttavana kuin koulussa. Heille luovuus oli vapautta kirjoittaa spontaanisti. Luovuusdiskurssi näkyi myös informaalissa kirjoittamisessa tai ensikielellä kirjoittamisessa, joihin luovuusdiskurssi kytkeytyi myös kouluopetuksessa. Prosessi- ja luovuusdiskursseja yhdistävissä reflektioissa valmis teksti rakentui prosessina, johon kuului luovuus mutta myös useita työvaiheita. Luovuus tarkoitti tällöin vapautta kirjoittaa ilman etukäteissuunnittelua. Tällaiset kirjoittamisstrategiat yhdistyivät sekä kokemattomuudesta suunnitella tekstejä etukäteen että kokeneen kirjoittajan tapaan säännellä prosessia kirjoittamisen aikana. Yliopisto-opiskelijoiden reflektiot osoittivatkin kirjoittamisen dynaamisuuden ja strategioiden moninaisuuden.
24 August 2026 in International Journal of Multilingualism
1. The construct of individual writing strategy, as we use the term, refers to the behavioural patterns that take place during an individual’s writing process. While such patterns can comprise a ra...
27 October 2017 in Sananjalka
Ville Eloranta ja Jaakko Leino: Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet. Gaudeamus,Helsinki 2017. 240 s.